Lautta
Make nousi kyljelleen, katsoen suu ammollaan n. kilometrin päässä siaitsevaa Klaanin linnaketta. Mitä helkuttia siellä tapahtui? Suuret, oranssiharmaat savupatsaat värjäsivät koko rakennelman lähi-ilmaston. Mode onnistui erottamaan savun seassa lukuisia lenteleviä pieniä pisteitä. Tykkien ja räjähteiden laulu kaikui ilmassa. Pian uusi marjapensasta muistuttava pilvi nousi linnakkeen muurien takaa, kadoten ilmaan jonkin ajan päästä. Perämiesmatoran ilmeisesti kommentoi jotain. Make ei kuitenkaan kiinnittänyt tähän huomiota. Yö Kauhu oli pelkkää kananmunanheittoa tämän rinnalla. Vatsavaivoista viis, hänen olisi päästä sinne...
"Pysäytä", Make tuhahti.
"...Mitäh?"
"Luuletko minua papukaijaksi?"
"..." Matoran ohjasi lautan joenpientareelle. Make nousi hitaasti ylös. "H-hei", Matoran ponnisti itsekin pystyyn rynnäten Maken luo, "Mitä oikein aiot?" Lautan reuna painui hieman alas Maken talsiessa sen yli nurmiselle maalle.
"Menen sisään..."
"Tuossa kunnossa? Jos ne kaksi saisivat tietää, että päästin sinut tappelun keskelle tuossa tilassa, he tekisivät minusta leivinjauhetta!"
"Olen jo OK. Lääkkeet ovat auttaneet ja viimeisin satsi tuli ulos jo hyvän aikaa sitten. Ja älähän huoli. Hyvä jos ne kaksi saavat edes oksan poikki ilman apuvälineitä." Make kohdisti katseensa Matoranista tuimasti kohti linnaketta. "Sitä paitsi.. kaverini ovat pulassa." Make puristi kätensä nyrkkiin. "He olivat ensimmäisiä, jotka olivat valmiit hyväksymään minut sinä, mikä olen. Jollen tee heidän hyväkseen kaikkea mitä voin, en voi kutsua itseäni heidän ystäväkseen..."
"...Jos tyyppi puhuu tuollaisia saadakseen tahtonsa läpi, olisin melkoinen munapää ellen päästäisi sinua." Matoran tuhahti. Make kääntyi katsomaan tätä hymyillen. Matoran hymyili takaisin. "Älähän unohda näitä, Matoran huomautti heittäen ruskean nahkalaukun Makelle. Mode asetti laukun nauhan olkapäälleen. Make lähti vähin äänin kohti edessään olevaa metsikköä. Hänen takaansa kuului huudahdus; "Hei! Olehan varovainen!" Make viittasi kädellään hyvästiksi.
Matoran pyyhki kyyneleen poskeltaan...