Satamarakennus, Bio-Klaani

Klaanin johtoportaan kiireesti kokoama sekalainen seurakunta oli juuri saapunut satamassa sijaitsevaan hämärään halliin. Valtaosa joukkiosta huohotti hengästyneenä, sillä matka neuvonpitohuoneesta satamaan oli ollut vaarallinen, ja sakki olikin saanut useaan otteeseen väistellä taivaalta putoavia ammuksia.

"Kummat mahtavat olla voitolla", pohti ääneen Gekko, nojaten väsähtäneenä rakennuksen seinään. Uupuneen klaanilaisen silmät tarkkailivat laiskasti muita läsnäolijoita.

Gekon vierellä muita paljon jämäkämmin seisova lääkintävahki pysyi vaiti. Tämän viereen maahan istahtanut punainen köriläs kuitenkin vaivautui vastaamaan:
"Taistelu näytti aika tasaiselta", Äksä tuumaili. "Näin monen torakka-aluksen ottavan osumia, mutta meidänkin väkeämme putoili kyllä alas."
"Jos minä olisin tuolla taivaalla, sieltä sataisi pelkkiä torakoita", mahtaili seurueen vihreä jäsen. Yhtälailla uupunut Konguboss vaikutti yllättävän vilkkaalta väsymystilastaan huolimatta, ja Toalla oli vaikeuksia pysyä paikoillaan.
"Ha ha", Gekko murahti.

Silloin hallin lattiaan asennettu huomaamattoman oloinen pyöreä luukku aukesi. Luukusta pöllähti hieman vihertävää savua, kuului omituista rätinää ja aukosta kohosi esiin käsi.

"Hoi, te", kuului käden oletetun omistajan ääni. "Kiva, että löysitte perille."
"Oletat meidän varmaan tulevan sinne", Gekko sanoi ja kohottautui takaisin seisomaan.
"Jep. Ja kiirehtikää, muut odottavat jo."

Pian seurueelle paljastui, että heitä odotellut hahmo oli klaanilainen nimeltään Peelo. Gekon mielestä lähestulkoon härskin kaasunaamarin taakse kasvonsa kätkenyt laiha musta hahmo oli vartonut jo tovin satamaan lähetettyä partiota, ja sillä välin valmistellut matka-alusta.

"Toivottavasti ette muuten kärsi vesipelosta", Peelo mainitsi ja ohjasi joukon kulkemaan leveästä oviaukosta. Äksä oli vähällä kysyä toteamuksen syytä, mutta oven takana odottanut näkymä teki kysymisen turhaksi.

"Sukellusvene", Gekko ihmetteli ääneen tuijottaen laajaan maanalaiseen huoneeseen luodun vesitien keskelle pysäköityä valtavaa teräksistä alusta. Virtaviivaisen oloinen metallipökkylä piti moottorien hurinan lisäksi epätasaista kolinaa, josta Gekko päätteli sisällä olevan väkeä.
"Minä vähän kuin olen vastuussa tästä", Peelo selitti ja lähti astelemaan pitkin sukellusveneen kannelle vievää terässiltaa. Gekko, Äksä, lääkintävahki ja Koobee seurasivat tottelevaisesti perässä.