Bloszarin oli vaikea olla rauhassa, kun ulkona vielä taisteltiin.
"Minä lähden nyt, kiitos kaikesta", Blozi sanoi Matoranille ja lähti pihalle.
Taistelu ei enää ollut niin raju, muutama syöksypommittaja oli vain ilmassa, Lohrakien kanssa. Toa mietti mitä hän voisi tehdä. Hän päätti ajankulukseen mennä tutkimaan Bio-Klaanin linnoitusta. Pian huomasi alaspäin vievän tien. Blozi seurasi sitä ja huomasi todella ison panssaroidun oven.
"Tälläistä en ole ennen nähnytkään," Bloszar sanoi itsekseen. Ovi oli todella vanha, mutta siinä näkyi myös, että joku oli ollut siellä. Toa sai avattua oven ja meni sisään. Siellä näytti olevan pieniä sokkeloita ja pian hän pääsi isoon huoneeseen. Siellä oli todella pimeää ja silloin Blozi toivoi, että hänellä olisi Pimeännäön naaamio.
"Tulkoon valo", kuului jostain ääni.
Toa näki vihdoinkin mitä paikassa oli. Hän oli ihmeissään .Siellä oli todella paljon kaikenlaisia aseita, haarniskoita ja muita tegnologian asioita. Hänestä tälläinen paikka oli todella hieno.
Äkkiä, Toa tajusi jotain. Joku oli täällä.
"Kuka siellä?" Blozi kysyi.
Pian hän näki hahmon.
"Olen Valvoja, ja olet Verstaassa", hahmo sanoi. Bloszar muisti silloin kuulleensa joskus Valvojasta, joka asui Verstaassa.
"Taidan lähteä," Toa sanoi ja meni pois Verstaasta. Sitten hän pelästyi, kun ovi vaikutti menevän itsestään kiinni.
----
Bio-Klaanin linnoitus
Bloszar palasi pian huoneeseen ja otti kaukoputkensa esiin, minkä Nutu oli löytänyt joskus Voya Nuilta. Toasta tuntui jälleen surulliselta. Hän oli vähän aikaa sitten haudannut Nutun. Kukaan, eikä mikään ikinä korvaisi hänen ystäväänsä. Häneltä tuli vähän kyyneleitä. Hän laittoi kaukoputken taskuunsa ja nousi. Vähän masentuneena, hän lähti jälleen ulos.
Käymään Nutun haudalla.