Paja Klaanin liepeillä
Vielä yksi isku. Kuumana hohkaava ahjo kuumensi huonetta tuskaisasti ja Hain piti välillä käydä ulkona hengähtämässä. Hän löi vielä yhden iskun, ja miekan melko paksu terän alaosa oli avattu. Hai katseli kuumana hohkaavaa miekkaa. Hän oli ostanut miekan lomapaikastaan eteläisiltä saarilta. Se oli ollut alueen sepälle tusinatuotantoa. Oli aika tehdä siitä vähemmän tusinatavara. Hän kaivoi laukustaan sinisenhohtoisen kiven. Hai höllensi otettaan kivestä, katsellen siihen vuosien saatossa tulleita naarmuja ja kulumia. Kivi kiilsi ikkunoista tulevasta auringonvalosta. Hai katsoi kiveä vielä hetken ja asetti sen sitten koloon jonka hän hetki sitten oli tehnyt miekkaansa. Hai sulki aukon metalliseoksella, odotti hetken ja kastoi miekan kylmään veteen. Hetken kuluttua Hai nosti miekan pöydälle ja kaiversi siihen nimen. Kalem. Aiemmin se oli ollut tavanomainen Craon-sarjan miekka. Jos kaikki oli onnistunut, se oli nyt elementaalivoimien kanavointiin sopiva, kauan sitten kuolleen Toan mukaan nimetty miekka.
Hetken aikaa Hai katsoi miekkaa tyhjin silmin. Kalem. Ystävä.
Taistelukentälle alkoi nousta savua. Pudonneet lentokoneet. Kuolleiksi palaneet ja kappaleiksi räjähtäneet matoranit. Tuho oli ollut jo valtavaa, mutta loppua ei näkynyt.
Jos Vapausrintama voittaisi, he voisivat valloittaa Itsenäisyysallianssin pääkaupungin. Taistelu olisi ratkaiseva sodan lopun kannalta.
Nuori matoran Hai yritti epätoivoisesti tähdätä näkymättömyyteen. Hän oli rättiväsynyt. Taistelu oli jatkunut kaksi tuntia, ja vihollinen yritti taas läpimurtoa. Hai valmistautui kuullessaan vihollisen taisteluhuudon. Sumusta alkoi erottua hahmoja. Hai ampui laukauksen ja kuuli tuskanhuudon. Hän latasi aseensa ja kurkki välillä lähestyvää vihollisjoukkiota. Joukossa oli jotain poikkeavaa.
Matoraneja johti skakdi. Punavalkoinen, kookas ja hyvin panssaroitu skakdi. Skakdin punavalkoiset terät välähtelivät.
Juoksuhaudoissa kaikui huuto: "Lähitaisteluryhmä 1 taisteluun!" Hai säpsähti. Lähitaisteluryhmä 1 oli erikoisjoukko. Sitä johti saaren viimeinen Toa. Toa Kalem. Joukkio nousi haudoista, ja Toan johdolla lähti puolustamaan alueitaan. Ensimmäisen taistelukosketuksen saivat matoranit. Skakdi silpoi nämä. Skakdi oli silpomassa seuraavan matoranin, kunnes hänen teränsä osui miekkaan. Kalem pyöräytti taidokkaasti skakdin terän poispäin matoranista. Matoran sännisti kiitollisena taisteluun toista matorania vastaan. Skakdin repaleinen viitta lehahti. "Kalem. Odotinkin sinun tulevan." Skakdi sanoi rahisevalla äänellä. Kalem katsoi skakdia hieman hämmästyneenä, mutta pysyi silti valmiina. "Työni on jäänyt ikävästi kesken. Sinun ansiostasi voin päättää sen," skakdi rahisi. "Sinä... Sinä olit murhaaja?" Kalem kysyi. "Kyllä. Ja sinun kaatumisesi jälkeen, tämän saaren Toat ovat lopullisesti poissa pelistä." Skakdi vastasi rauhallisesti. Kalem ei enää vastannut, vaan nosti miekkaansa ja löi todella kovaa. Skakdi väisti, kuin huomaamatta kohtitullutta iskua. Skakdi lähti vastahyökkäykseen ja Kalem torjui vain vaivoin.
Matoran Hai katseli hämmästyneenä näiden kahden taitavan miekkamiehen taistelua, jotka olivat kuin eivät huomaisikaan ympärillä olevaa, jatkuvasti raa-emmaksi muuttuvaa taistelua. Hai ampui jälleen.
Miekkamiesten terät kohtasivat, luoden keltaisena hohtavia kipinöitä ympäristöönsä. Kalem väisti ylhäältä tulevan iskun ja löi. Skakdi torjui vaivattomasti.
Miekkamiehet taistelivat kymmeniä minuutteja. Kalem alkoi jo väsyä. Skakdi ei osoittanut mitään merkkejä väsymyksestä. Kalem hypähti taaksepäin, keräten kaiken voimansa iskuun. Kalemin miekka lähti liikkeelle, kohti skakdin kalloa. Ennen kuin miekka osui skakdiin, tämä teki matalan hypähdyksen eteenpäin, lävistäen Kalemin vatsan. Kalemista alkoi hiljalleen tursuta verta. "Toa. Minä voitin," Skakdi sanoi, ja hävisi salamannopeasti paikalta. Vaikutus Itsenäisyysallianssin joukkoihin oli valtava. Heidän johtajansa oli juuri haihtunut savuna ilmaan. Rohkea Vapausrintaman upseeri, Erkal, karjaisi: "Hakkaa päälle, Kalemin puolesta!"
Vapausrintaman sotilaat lähtivät uhkayrityksille. Kaikki konepistoolimiehet ja lähitaistelusotilaat säntäsivät taisteluun. Itsenäisyysallianssin vasen sivusta alkoi horjua. Vapausrintaman konekiväärit tulittivat jatkuvaa sarjaa kohti vihollista. Vasen sivusta murtui.
Käytännöllisesti katsoen Vapausrintama oli voittanut sodan. Mutta millä hinnalla. Taistelukentällä lepäsi tuhansia ruumiita, silvottuja, ammuttuja.
Sodalla oli hintansa.
Hai heräsi transsistaan. Unen viimeisinä hetkinä hän oli puristanut miekkansa kahvaa luonnottoman kovaa, ja sen punos olisi hajonnut hetken kuluttua.
Huolimatta huoneen järjettömästä kuumuudesta, Hain otsalla valui kylmää hikeä. Hän alkoi teroittaa miekkaansa, mietiskellen.
Tunnin kuluttua miekka oli valmis. Hai meni ulos kokeilemaan sitä. Hän keskitti vieläkin väsyneitä elementaalivoimiaan ja miekan kärjestä alkoi pursuta vettä. Salamannopeasti vesi jäätyi ja putosi maahan.
Hai oli lepoa vaille valmis Nimdan hakemista varten.