Yö oli laskeutunut aavan meren ylle. Hopeinen meri aaltoili rauhallisesti purjelaivan likkuessa tasaisesti kohti määränpäätään.
Matoro oli katseli merta pienestä ikkunasta. Hän oli asettunut ruuman yläosaan. Kaktus-tykkien luona ei ollut turvallista nukkua. Toa ottaa pienen, valkoisen sirpaleen pöydältä. Kapteeni Ghekula oli todennut sen arvottomaksi ja antanut takaisin. Kuinka paljon tälläisitä pienistä siruista onkaan taisteltu, Matoro mietti.
Toa tarkasteli valkoista ja kulmikasta esinettä käsissään. Se oli metallisen tuntuinen ja hieman kolmion muotoinen. Tämä on siis surullisenkuuluisa "superase", Nimda, Matoro pohti. Kukaan ei tosin tiennyt mitä sillä teki.
Matoro laittoi sirpaleen pieneen taskuun hänen panssarissaan. Hänen rintapanssarissaan on edelleen suuri viilto ja ympäriinsä kehoa hänellä olo pienempiä säröjä. Naamion teleskooppisilmät olivat irtonaisina pöydällä. Toa nappasi valkoiseen käteensä teleskooppisilmät ja nosti ne silmilleen kuin kiikarin. Hän käynnisti yökiikarin ja katsoi merelle, horisonttiin.
"Laivoja?", hän sanoi yhtäkkiä. Matoro zoomasi yökiikaria. Kolme laivaa uivat kaukana kohti yksinäistä piraattilaivaa. Toa miettii hetken - pitäisikö ilmoittaa kapteenille?
Hetken kuluttua
Matoro koputti punapuiseen oveen. Kello on noin kolme yöllä, hän huomasi. Oven takaa kuului epämääräistä mutinaa ja Le-matoran avaa oven nuokkuen. "Arrrrrr. Miksi häiritset minua, liftari?", Ghekula örisi. Hän oli selvästi juonut rommia jonkin verran. "Näin horisontissa kolme meitä kohti tulevaa laivaa. Ajattelin vain ilmoittaa, en ihmettelisi vaikka ne olisivat tulleet meidän perässä.", jään Toa selitti. Matoran kuunteli turhautuneena.
"Herätys! Ryöstetään nuo kolme laivaa!!", viloetti matoran kiekui mastossa. Taku nosti merirosvolipun mastoon ja tiiraili märssykorista kolmea laivaa. "Kaikki miehet aseisiin! Yaaarrrrr!", hän jatkoi huutoa.
Kapteeni Ghekula löi itseään otsalleen ja otti hatun naulakosta. Erinäisiä piraattimatoraneja alkoi valua ruumasta annelle. "Arrr. Miksi meidät herätettiin?", Puujalka-Pete kysyi unisena.
Silloin tykinammus räjäytti kanteen aukon. Alkoi nopea tulitus kolmen metallisen laivan suunnalta.
Matoro ryntäsi kaiteelle. "Laivat ovat Nazorakien!", hän huutaa.
"Mitä? Miten ne löysivät meidät?", kannelle noussut Kapura kysyi ihmeissään. "En tiedä, Kapu. Ghekula, pääsemmekö pakoon?", Matoro sanoi nopeasti. "Arrr. Näyttää pahalta.", vihreä matoran toteaa.
Summerganonkin oli saapunut kannelle, hieman väsyneen näköisenä.
"MIEHET TYKKEIHIN!" "MIEHET KANNELLE!" "PERUKAA TUO!" "PERUKAA PERUMINEN!" "ARRRRRR!", kaksi kapteenia huusi edestakaisin. Suurin Nazorak-laiva ampui tykillään piraattilaivaa. Ammus lävisti kapteenin hytin seinät, ja valtava räjähdys valaisi meren. Kyseiset hytit ja komentosilta ruoreineen lensivät puusilppuna taivaan tuuliin, useiden huono-onnisten matoranien mukana.
Killjoy ja usea vahki saapui kannelle viimeistään tässä vaiheessa. Kenraali Killjoy on pukenut haarniskan takaisin päälleen ja juoksee kolmen muun Klaanilaisen luo. "Kilkka, Nazorakit.", Kapura selvensi nopeasti. "Mitä.", tämä vastasi. Tykin kranaatin paineaalto kaatoi useita kannellaolijoita maahan.
"Nazorakien sotalaivat ovat todella nopeita. Tuskin saisimme niitä karistettua.", Matoro selitti. "Tiedän. Eikä missään näy muuta kuin merta. Meidän pitää kätkeä Nimda ja avainkortti varmaan paikkaan."
"Antautukaa, niin teille ei käy kuinkaan!", megafoniääni huusi yhdestä torakoiden laivasta. Kolme laivaa tulittivat jatkuvasti merirosvolaivaa, joka oli juuri saanut tykkinsä kuntoon. Sen tykit eivät kuitenkaan juurikaan tehonneet torakoiden laivoihin.
"Matoro, anna se siru!", Joy määräsi. Neljä Klaanilaista olivat isomaston takana, suojassa pahimmilta osumilta. Jään Toa ojensi valkoisen sirun Killjoylle. "Mitä aiot tehdä?", hän kysyi. Joy nosti tumman rommipullon Klaanilaisten nähtäville. Pullossa näkyi selvästi olevan siru, avainkortti ja pieni mekaaninen laite. "Jäljitin", Killjoy täsmensi ja oli valmis heittämään suljetun pullon mereen.
Lähelle tulleesta laivasta purkautui laivaston torakoita piraattilaivaan. Tulitaistelu raivosi kannella jatkuvana, enimmäkseen piraattien tappioksi.
"Toivotaan että kaikki menee hyvin.", Killjoy sanoi hiljaa ja pudotti pullon rauhalliseen mereen.
Kaikki, minkä takia he olivat tulleet Xialle putosi nyt tuossa pullossa mereen. Kaikki mitä he olivat saaneet tältä matkalta, oli pudonnut aaltoihin.
"AMPUKAA NIIHIN KAKTUKSIA!", jostain karjuttiin. Sekä Ghekulan että Takun silmät suurenivat. "Ei, ei kaktuks-", toinen heitsä on sanomassa, kun kuuluu laukaus. Puinen laiva räjähtää taivaan tuuliin yhden Nazorak-paatin mukana.
Toisaalla
"Taasko ne 'iton natorakkipellet riamuittevat? Toiset tekköövät työt ja ne juhlii. Mokomat.", kalamiäs valitteli kalastusveneessään. Hän oli juuri nähnyt horisontissa suuren valonvälähdyksen.
Jonkin ajan kuluttua
SS-Hürfund
Kapteeni 360 myhäili tyytyväisenä lippulaivansa komentosillalla. Hän oli onnistunut tehtävässään napata Klaanilaiset, joskin oli menettänyt yhden laivan. Hän ei ollut edelleenkään täysin varma siitä, mikä sen räjähdyksen aiheutti.
Klaanilaiset ja muut satunnaiset tyypit oli poimittu merestä Hürfundin vankityrmiin. Kohta heiltä hankittaisiin tiedot. Sitten heidät teloitettaisiin.
Torakka myhäili itsekseen tuolissaan katsellessaan loputonta merta. Hän nousi ja lähti huoneestaan.