Järvi, zyglakien linnoituksen sellit

"Se mitä Quewa nyt tekee on suureksi avuksi, aliarvioin sen turhan ankarasti", Glatorianking sanoi nolona. Quewa hymyili hänelle, ehkä näiden kahden välit alkoivat
Parantua. Hetken kuitenkin keskeytti Umbran huuto:"Hei, meiltä loppuu pian happi.", Violetti Matoran oli oikeassa, heille alkaisi pian tulla kiire ja he hukkkuisivat
Järveen mistä kukaan ei heitä osaisi etsiä. Gekolla oli puku joka tuotti hänelle sen verran energiaa, että hän ei tarvinnnut naamiota, Umbralla sen sijaan olisi isoja
vaikeuksia. Kaksikon hiipiessä epämääräisen seinän takana, nämä löysivät itsensä Zyglakien kätköstä, siellä oli kaikenlaista rompetta ja roinaa, harmiksi jok'ikinen
Kanohi oli rikki tai vain käyttökelvottomassa kunnossa. Kaksikko kaivoi kuumeisesti kasaa löytääkseen varusteensa, mutta tuloksetta, ainut mitä he löysivät oli
muutamia teräaseita, tällä hetkellä parhain aseistus taisi olla Fikoun seitti. "Ei tässä kai voi muutakaan, ounastelen, että ne on tungettu johonkin syvemmälle
linnoitukseen", Gekko koitti puhua viisaasti. "Meillä tulee joka tapauksessa kiirettä, vähintään nyt-", Umbra keskeytti ja pinkaisi vauhdilla poispäin lähestyvistä
Zyglakeista jotka olivat selvästi valmiita saamaan nämä kiinni keinolla millä hyvänsä. "Pukuni ei pysty korjaamaan välttämättä tulevia vaurioita jos sen pitää tuottaa itsessään pelkkää energiaa.",
GK sanoi nähdessään nämä otukset, otti Fikoun olalleen ja ryntäsi eteenpäin. Zyglakit vaanivat nopeasti kintereillä, kahdella hyvin erikokoisella soturilla oli vain pienet miekat vyöllään.
Gekko aikoi käyttää omansa edes johonkin hyvään tarkoitukseen. Olettaen puun ja muun rakennusaineen olevan heikkoa ja mätäää, hän yritti sorruttaa sitä vastustajiensa päälle, vieressä sattui sopivasti olemaan pieni mökki.

Mökki
Vanhus oli juuri haukkaamassa palan ortonista, kun yhtääkkiä talo rupesi vaappumaan, tavarat rojahtivat hänen häntänsä päälle ja papparainen karjaisi katon iskeytyessä hänen päähänsä, vaivalloisesti tämä selvitti tiensä läpi romujen seasta.
Hän jäi ilman päivällistä ja kaksi zyglakia päättivät elämänsä raunioiden alle.

GK hymyili hetkisen, ja lähti Fikoun kanssa Umbran luo.