BKS Hildemar

Kannen alla oli hiljaista, vaikka suurin osa laivan väestöstä oli siellä. Osa miehistöstä joutui kuitenkin olemaan kannella, vaikkei siellä ollut mukavin sää. Bloz istui tuolilla, vähän etäämpänä toisista.

Ehkä oli virhe tulla tälle matkalle.

"Ei, ei, nyt ei ole aika itsesäälille, nyt minulla on tehtävä, mutta haen Tronien vielä," Bloz ajatteli mielessään. "Hänet voin vielä pelastaa. Toisin kuin muut, mutta sen minä teen."

Matoro huomasi, että tunnelma kannen alla oli ankeaa, joten hän päätti mennä kannelle, ja sää ei häntä haitannut. Siellä ei vielä satanut, mutta kylmä tuuli oli erittäin rasittavaa, paitsi Jään Toalle.

Bloz päätti mennä hänen peräänsä.

"Kuule, minua aina ihmetyttänyt yksi asia sinussa, Bate," Matoro sanoi.

Bloz ihmetteli, miten Jään Toa oli huomannut hänet. "Kerro pois."

"Miten et voi huonosti laivalla ja miten pärjäsit niin hyvin vedessä, vaikka olet Tulen Toa?"

"Katsos, kotisaarellani, eräät Ga-Matoranit opettivat minut pitämään vedestä. Mutta nyt... Nyt he ovat poissa."

Matoro päätti olla hiljaa asiasta, ettei Tulen Toa taas masentuisi.

"No, ei täälläkään mitään ihmeellistä ole. Taidan palata takaisin sisätiloihin, tuletko sinä?" Jään Toa kysyi.

"En minä vielä. Taidan jäädä tänne vielä hetkeksi."

Mato palasi takaisin kannen alle, mutta Bloz katseli merta. Hän toivoisi näkevänsä Tronien yhtäkkiä hyppävään pinnalle.

Mutta Toalle tuli muita asioita mieleen.

Hän ei ehkä ollut tarpeeksi voimakas pelastamaan ystäviään. Olisko hänen aika tehdä jotain asialle?